Talouden ja johtamisen akselilla
Näkemyksiä ja kokemuksia taloudesta, verotuksesta sekä johtamisesta

Palaa blogiin

Mentorointi – henkistä valmiutta kehittämässä

Mentorointi - henkistä valmiutta kehittämässä

Elämä on valintoja – niinhän sitä sanotaan. Välillä olisi hyvä pysähtyä, herätä ajattelemaan omaa työuraa ja mitä siltä haluaa. Pohtia osaamista, ei pelkästään määrällisesti käytyjä koulutuksia tai suoritettuja tutkintoja, vaan mitä olen oikeasti oppinut. Olenko myös henkisesti valmis tekemään tätä työtä?

Kirjoitin aiemmin TietoAkselin blogissa Balanced Scorecardista. Yksi BSC:n näkökulmista on oppimis- ja kasvunäkökulma, jossa korostuu organisaation kehittyminen. Lueskelin myös psykologi ja konsultti Nanna Toivosen kirjoitusta työhyvinvoinnin kehittämisestä ja aloin pohtimaan henkisen kasvun merkitystä myös työhyvinvointiin.

Mielestäni oikein käytettynä mentorointi toimii sekä työhyvinvoinnin kehittämisen työkaluna että yhtenä BSC:n työkaluna, osana oppimisen ja kasvun näkökulmaa. Mentorointi auttaa siirtämään kokeneemman henkilön tietoa ja osaamista – myös ns. hiljaista tietoa – kokemattomammalle. Näin on mahdollista kehittyä pitkäjänteisemmän henkisen kasvun kautta ja tulla itsevarmemmaksi. Se vuorostaan näkyy tekemisessä ja lisäarvona asiakkaalle.

Varmuutta tarttua olennaiseen

Suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle on useasti mainittu, että heidän osaamisen ja hiljaisen tiedon siirtyminen tuleville sukupolville on tärkeää. Tätä voi pitää osittain itsestäänselvyytenä. Mutta osaamista sinällään on vaikea siirtää ja jokaisen on kerrytettävä osaamisensa tekemisen kautta. Se mitä oman kokemuksen kautta sen sijaan voisi enemmän jakaa, on vuosien aikana kertynyt tuntuma ja näkemykset eri asioista.

Taloushallinnossa tätä tuntumaa tarvitaan useasti havaitsemaan mikä on olennaista. Jos tilinpäätöksestä puuttuu jokin pieni asia, niin onko silloin kyseessä olennainen puute? Tai miten suhtautua edessä olevaan kiireaikaan, jos se on vasta uran ensimmäinen?

Faktaosaamisen lisäksi uskoisinkin henkisen puolen valmennuksella olevan kysyntää – kuten urheilumaailmassa – asioissa, jotka monesti ovat enemmän tulkinnan- ja kokemuksenvaraisia. Mentoroinnilla on oma paikkansa.

Perspektiiviä omaan osaamiseen

Yritysmaailmassa on herätty mentoroinnin tuomiin etuihin. Tietyllä tapaa mentorointi voidaankin nähdä menneiden aikojen mestari-kisälli -ajan paluuna. Nuoremmalla sukupolvella voi olla kova halu näyttää, että mekin osataan ja voidaan tuoda tähän maailmaan jotakin uutta. Ei siis pidä vieroksua erilaisia tapoja tehdä asioita. Mutta kokemuksen myötä tulee näkemystä erilaisista tilanteista – oli sitten kyse minkälaisesta ammatista tahansa – ja mentorin avulla voi olla hyvä jäsentää tätä. Saada perspektiiviä omaan ammatilliseen osaamiseen.

Itse osallistuin Suomen Ekonomiliiton järjestämään mentorointiin syksyn 2013 ja kevään 2014 aikana. Näin ilmoituksen mentoroinnista ja päätin ilmoittautua. Mitään aikaisempaa kokemusta minulla ei siitä ollut. Mentorina minulla oli taloushallintoa usean vuosikymmenen ajan nähnyt ja pörssiyhtiönkin talousjohtajana työskennellyt henkilö. Prosessina mentorointiin käytettiin vajaa vuosi. Prosessi tosin on jatkunut omien ajatusten työstämisenä vielä pitkään sen jälkeenkin.

Tärkeintä minulle oli herätä ajattelemaan omaa työuraani, mitä siltä tavoittelen. Suosittelisin kaikille mentorointiin osallistuville vapaamuotoisia tapaamisia etukäteen suunnitellun aiheen pohjalta tai kuten sanotaan ihan ”fiilispohjalta”. Molemmat tarjoavat antoisia keskusteluja, jotka eivät varmasti mene hukkaan.

KTM Samuli Laakso työskentelee TietoAkselissa taloushallinnon asiantuntijatehtävissä.