Kuka saa koronatukea ja millä ehdoilla?

Koronavirusepidemian koetellessa yritysten taloutta kaikkialla maailmassa valtioilla on erilaisia keinoja yritysten tukemiseen. Suomessa on ensi vaiheessa päätetty tukea yrityksiä ELY-keskusten ja Business Finlandin kautta kehittämisavustuksilla. Näiden lisäksi kunnat tukevat kaikkein pienimpiä yksinyrittäjiä. Avustusten jakopolitiikka on saanut osakseen kovaa arvostelua niin perinteisessä kuin sosiaalisessakin mediassa.  Rajuimmillaan tuen saaneita yrityksiä on uhkailtu, ja tukia on tämän vuoksi jopa palautettu. Koronan aiheuttama taloudellinen kriisi ja tuen tarve on ollut niin äkillinen, ettei Suomessa ole ollut valmiina sellaista tukimallia tai organisaatiota, joka olisi soveltunut esimerkiksi ravintolatoiminnan päättymisestä aiheutuneiden akuuttien maksuvaikeuksien helpottamiseen. ELY-keskusten ja Business Finlandin toimintamallit oli luotu toisenlaiseen kasvun ja toiminnan kehittämisen rahoitukseen. Tämän vuoksi nyt haettavissa olevat tuet kohdistuvat nimenomaan kehittämishankkeisiin.

Faktoja tukien hakemisesta

• Pienyritys, jossa työskentelee 1-5 henkilöä voi hakea tukea ELY-keskukselta. Jos henkilöstömäärä on 6 – 250 henkilöä, tukihakemus tulee jättää Business Finlandin asiointipalveluun. Olennaista molemmissa tapauksissa on, että yrityksellä on suunnitteilla sellainen kehityshanke, joka täyttää tuen myöntäjän kriteerit.
• Tukirahaa voi saada hankkeen esiselvitykseen tai varsinaisiin kehittämistoimiin. Esiselvityksen maksimimäärä sekä ELY-keskuksella että Business Finlandilla on 10 000 euroa. Varsinainen kehittämisrahoitus liiketoiminnan häiriötilanteisiin voi olla maksimissaan 100 000 euroa. Molemmat tukimuodot edellyttävät 20 %:n omarahoitusosuutta.
• Hankkeella pitää olla selkeä budjetti.
• Rahoituksella voi maksaa suunnittelusta aiheutuneita palkkakuluja tai ostaa selvitys- ja suunnittelutyötä ostopalveluna. Muita kustannuksia hyväksytään 20 % palkkakulujen ja ostopalvelujen yhteenlasketusta summasta.

Ilman huolellisesti kuvailtua hanketta tukirahaa ei saa. Jos hanke ei toteudu tai kulut jäävät alle budjetoidun, kehittämistukea ei saa siirtää muuhun toimintaan, vaan tuen myöntäjä vaatii käyttämättä jäävää tukea palautettavaksi.

Minkälaisiin hankkeisiin tukea voi saada?

Kehittämisrahoitus liiketoiminnan häiriötilanteisiin on tarkoitettu sellaisiin kehittämistoimiin, jotka parantavat yrityksen liiketoimintamahdollisuuksia koronan aiheuttamassa häiriötilanteessa ja sen jälkeen. Business Finlandin esimerkkien mukaan rahoitusta voi käyttää uusien asioiden pilotointiin yrityksen liiketoiminnassa. Kehittämistoimenpiteiden kohteena voi olla esimerkiksi uusia palveluja ja tuotteita, uusia kumppanuus- ja alihankintamalleja tai uusia toimintamalleja työn ja tuotannon organisoimiseksi.  Myös tuotantoketjujen ongelmista johtuvaan uudelleensijoittumiseen voi saada tukea. Tulee kuitenkin ottaa huomioon, että pelkästään menetetyn kassavirran paikkaamiseen tukea ei voi hakea. Myöskään verkkokaupan tekniseen toteutukseen avustusta ei voi saada, mutta verkkokaupan suunnitteluun kohdennetut avustukset ovat mahdollisia. Muut investoinnit tai esimerkiksi kiinteistön korjaus ei oikeuta kehittämisrahoitukseen. Rahoituksen saamista voivat rajoittaa aikaisemmin saadut tuet, sillä De minimis -rahoituksen enimmäismäärä on 200 000 euroa kuluvan ja kahden edellisen verovuoden aikana. Nykyisten hakukriteerien perusteella ilman tukea jäävät useat yritykset, jotka kärsivät vakavasta kassakriisistä. Arvonlisäverojen takaisinlainauskaan ei ole tukea vaan lainaa, joka pitää maksaa takaisin. Tämän vuoksi odotamme uusia tukimuotoja, jotka kohdistuisivat nimenomaan niille yrityksille, jotka tarvitsevat rahoitusta ihan tavallisten kiinteiden menojen kuten vuokrien maksamiseen.   Kirjoittaja Kirsti Yli-Halla työskentelee TietoAkseli Groupissa veroasiantuntijana.