PK-yhtiön vieraan pääoman rahoituksen muodot
Yrityksen kasvun ja kehityksen polulla vieraan pääoman rahoitus muodostaa usein tärkeän osan rahoitusstrategiasta. Yhtiön johdon on tärkeää ymmärtää erilaiset mahdolliset rahoitusmuodot, niiden käyttömahdollisuudet ja -tarkoitukset sekä kustannukset ja mahdolliset sudenkuopat rahoituksen muotoa valittaessa. Tässä artikkelissa tarkastelemme muutamia keskeisiä vieraan pääoman rahoituksen muotoja, jotka voivat auttaa PK-yrityksiä saavuttamaan taloudelliset tavoitteensa ja tukemaan kasvuaan.
1. Rahoituslaitoslaina
PK-yhtiöille usein perinteisin pitkäaikaisen rahoituksen muoto on pankin myöntämä korollinen laina, jota usein käytetään investointeihin lainan maturiteetin pitkän iän johdosta. Kustannuksia lainan ottavalle yhtiölle ovat korkokustannukset, sekä usein kiinteät lainan hoitokulut.
Ennen lainaneuvotteluja on syytä pohtia, yrityksen mahdollisuudet ja markkinatilanteet huomioiden, minkälaisen korkorakenteen marginaalin lisäksi lainalleen haluaa – kiinteän vai vaihtuvan koron. Kiinteän koron vahvuutena on sen ennakoitavuus talouden suunnittelun kannalta. Heikkoutena voidaan pitää vaihtoehtoiskustannusta – jos solmit kiinteän koron yleisen korkotason ollessa korkealla, voit viitekorkojen laskiessa pitkäksi aikaa olla jumissa korkeammassa kiinteässä korossa. Lisäksi pankit luultavasti tarjoavat lainasta neuvotellessa kiinteäksi koroksi markkinoiden viitekorkoa korkeampaa prosenttia hallitakseen omia korkoriskejään. Vaihtuvan koron vahvuutena on sen joustavuus. Varsinkin 2010-luvulla vaihtuvaan viitekorkoon turvautuneet yhtiöt Euro-alueella ovat saaneet rahoitusta, marginaalista riippuen, hyvinkin halvalla. Heikkoutena voidaan pitää sen jonkin asteista ennalta-arvaamattomuutta. Viitekorko voi hyvinkin ampaista EKP:n päätösten saattelemana nopeastikin ylös; tämän näimme vuonna 2022. Vaihtuvan koron osalta on lisäksi mietittävä, kuinka pitkään viitekorkoon sitoutuu.
Muutama sivuhuomio: valittuun korkomuotoon ei mitä luultavimmin tarvitse sitoutua ikuisiksi ajoiksi, vaan sen pystynee myös vaihtamaan neuvottelemalla pankin kanssa. Lisäksi vaihtuvan koron ja usein kiinteän koronkin päälle pankki asettaa ottavan yhtiön riskiprofiilia heijastavan marginaalin. Joissain tapauksissa sovittu kiinteä korko sisältää jo itsessään marginaalin.
2. Factoring ja laskurahoitus
Factoring-rahoitusmuodossa yhtiö saa ulkopuoliselta rahoittajalta luottoa antaen vakuudeksi myyntilaskun tai -laskujaan. Usein rakenne menee siten, että rahoittava yhtiö maksaa heti tietyn prosenttisumman laskusta ja loput sitten, kun asiakas on maksanut laskunsa. Factoringissa luottoriski jää usein rahoitusta saavalle yhtiölle. Laskurahoituksessa taas yhtiö myy laskunsa rahoittajalle, siirtäen usein myös luottoriskin laskujen ostajalle. Näistä rahoitusmuodoista rahoitusta saavalle yhtiölle syntyy kustannus riippuen muun muassa siitä, miten luottoriski siirtyy osapuolien välillä, mikä on laskujen maksuaika, ja mikä on laskutettavan asiakkaan luottoluokitus.
Kaikkinensa factoring ja laskurahoitus ratkaisee hyvin lyhyen aikavälin maksuvalmiusongelmia, kuten silloin, kun asiakkaalle on annettu pitkä maksuaika, ja laskuun kohdistuvilla muuttuvilla kustannuksilla on tätä lyhyemmät maksuajat. Factoringista ja laskurahoituksesta sovittaessa huomiota on kiinnitettävä siitä syntyviin kustannuksiin, sekä siihen, kumpi osapuoli luottotappioriskin loppujen lopuksi ottaa.
3. Tililimiitti
Tililimiitti on yleinen PK-yhtiöiden käyttämä ”bufferi” maksuvalmiuden takaamiseen vähän vaikeampinakin aikoina, tai vaikkapa silloin kun kustannukset maksetaan lyhyemmällä maksuajalla, kuin myynnistä rahaa saadaan. Tililimiittiä käyttävällä yhtiöllä on luotollinen pankkitili. Jos yhtiön maksuvalmius yskii, voi se ottaa tämän luoton käyttöön, josta maksetaan korkoa limiitin käytön mukaan.
Tililimiitin vahvuus maksuvalmiuden turvaamiseen on sen nopea käytettävyys (kunhan tililimiitistä on sovittu pankin kanssa). Lisäksi vakuuteen on ainakin historiassa voinut saada Finnveran takauksen. Tililimiitin heikkoudeksi voidaan laskea sen tuoma psykologinen turva (toki se voidaan laskea myös vahvuudeksi). Toisin sanoen limiittiin ei kannata liiaksi tukeutua, vaan hakea juurisyitä ja ratkaisuja maksuvalmiusongelmiin aktiivisesti muualta.
4. Vaihtovelkakirjalaina
Vaihtovelkakirjalaina on sijoittajan antama laina, jossa sijoittaja voi sopimuksen mukaisesti vaihtaa osan tai koko lainan pääoman ennalta määrättyyn määrään rahoituksen saajan osakkeita. Tällaista velkakirjaa käytetään usein start up -yhtiöiden rahoittamiseen, kasvuinvestointeihin tai ennen pääomakierrosta. Vaihtovelkakirjalle voidaan määrittää erinäisiä ehtoja liittyen takaisinmaksuun, muuntoon (lainan pääomasta osakeomistukseksi), ja sen oman pääoman ehtoisuuteen. Jos kyseessä on oman pääoman ehtoinen pääomalaina, lainapääoma luetaan osaksi omaa pääomaa.
Vaihtovelkakirjalainan vahvuutena voidaan nähdä sen ehtojen moninaisuudet, eritoten takaisinmaksujen aikataulujen osalta voi sijoittajalta tai velkojalta saada tarvittavaa joustavuutta ja hallittavuutta kassavirtojen hallintaan. Heikkoudeksi voidaan joissain tilanteissa katsoa osakkeenomistajan kannalta vaihtovelkakirjalainan tulevasta konvertoinnista johtuvan osakeomistuksen diluution eli laimentumisen. Tosin monessa tapauksessa tämä on selviö, koska sijoittaja halutaan tai on haluttu mukaan viemään yhtiön toimintaa haluttuun suuntaan.
5. Business Finland
Business Finland tarjoaa tätä kirjoittaessa Pk-yrityksille lainaa kehitys- ja pilotointiprojekteihin pitkällä maksuajalla ja kevyellä korolla. Lainan määrä on yleensä pienillä ja keskisuurilla yrityksillä 50 % kehitys- tai pilotointiprojektin kokonaiskustannuksista. Rahoituksen rakenne poikkeaa perinteisestä pankkilainasta ja on seuraavanlainen: 30 % koko myönnetystä lainarahoituksesta maksetaan yhtiölle ennakkona, jonka jälkeen loppuosa kyseessä olevasta rahoituksesta maksetaan projektin kustannusten perusteella, mutta niin, että loput 20 % koko myönnetystä lainasta maksetaan vasta loppuraportin ja tilityksen perusteella. Joissain tapauksissa osa lainasta tai laina kokonaisuudessaan voidaan muuttaa kokonaan avustukseksi.
Business Finland -lainarahoitus on oiva rahoituksen muoto projektille, jota rahoitetaan myös tulorahoituksella, oman pääoman rahoituksella tai jollain vieraan pääoman rahoituksella. Kyseinen laina, kuten yllä kirjoitin, ei kata koko investoinnin vaatimaa pääomaa, vaan ottaa osaa siihen 50 prosentilla (joskus isommallakin potilla). Business Finland -laina on myös kustannuksiltaan hyvin kevyttä; sen korko on kolme prosenttiyksikköä alle peruskoron, mutta kuitenkin vähintään yksi prosentti.
Lisäkaneetiksi mainittakoon myös se, että Finnvera tarjoaa yritystoiminnan eri vaiheisiin lainantakauksia ja suoria lainoja. Finnveran tarjoamiin lainoihin kuuluu muun muassa yrittäjälaina, investointi- ja käyttöpääomalaina, kasvulaina, ilmasto- ja ympäristölaina, digitalisaatio- ja innovaatiolaina, sekä kansainvälistymislaina.
Lopuksi
Yrityksen rahoituksen hallinta ja valinta on olennainen osa sen pitkän aikavälin menestystä. Vaikka erilaiset rahoitusmuodot tarjoavat erilaisia etuja ja haasteita, on tärkeää valita ne, jotka sopivat parhaiten yrityksen strategiaan, kasvutavoitteisiin ja riskiprofiiliin. Tutustumalla eri vaihtoehtoihin ja keskustelemalla asiantuntijoiden kanssa yritykset voivat löytää optimaalisen rahoitusratkaisunsa ja varmistaa vakaan taloudellisen perustan tulevaisuudelleen.
Lue myös Joakimin aiempi blogikirjoitus: Miksi yhtiön rahoitusmuodolla on väliä?
Blogin kirjoittaja Joakim Schrey toimii TietoAkselilla Financial Advisorina.
Joakim Schrey
Financial Advisor
Herättikö blogiteksti kysymyksiä? Ota yhteyttä TietoAkselin asiantuntijoihin, autamme mielellämme!