Jouluähky vai virittymistä tulevaan vuoteen?
Vuosi on kääntynyt kohti loppuaan ja on aika hengähtää. Moni liittää joulun ajan vahvasti palautumiseen ja uuteen vuoteen valmistautumiseen. Syödään suklaata, löhöillään sohvalla ja katsotaan elokuvia. Ladataan siis vuoden aikana loppuun kuluneet akut, niin että jaksetaan taas seuraava vuosi taas taistella.
HETKINEN…
Löydän tuosta ensimmäisestä kappaleesta ajatusvirheitä, joihin meistä moni lankeaa. Käydään yhdessä se läpi ja korjataan hiukan. Vuoden jälkeen on hyvä hengähtää, mutta jos ihan tosissaan ollaan, niin monelleko meistä joulun aika on palauttavaa? On siivoukset, ruuanlaitot, koristelut, lahjaostokset, sukuloinnit sekä haudoilla käynnit. Vaikka joulu on ihanaa aikaa, niin ei sitä kyllä lomailuksi voi kutsua.
Palautumisesta parhainta on aktiivinen palautuminen. Sillä en tarkoita sitä, että välipäivät pitää juosta jumpissa pumpaten vaan sitä, että viikko sohvalla suklaata syöden ei ole palautumisen kannalta paras vaihtoehto. Palautuminen tapahtuu fyysisesti sekä henkisesti, joten en kiellä sohvaperunana olemista vaan kannustan tasapainottamaan sen erilaisten aktiviteettien kanssa. Riittävä lepo yhdistettynä ihmisiin, aivopähkinöihin ja ulkoiluun palauttaa parhaiten.
Siis vaikka kuinka tekisi mieli vaan rötvätä välipäivä, niin älä lamaannuta itseäsi! Lisää jokaiseen vapaapäivään kaksi aktiviteettia; yksi ulkoilu ja toinen sosiaalinen. Lähde siis lenkille tai tee lumityöt ja pelaa monopolia perheen kanssa tai käy kahvilla ystävien kanssa. Huomaat kyllä eron päiviin, jolloin sinulla on netflixmaratooni menossa ja suurin liikunta on kävely jääkaapille.
Ajatus siitä, että seuraava vuosi taas taistellaan läpi saa kylmät väreet selkääni. Kun tuolla ajatuksella lähdetään uuteen vuoteen, ollaan jo sota hävitty sen kohdalla. Missään nimessä lomailu ei pitäisi olla se, minkä takia jaksetaan tehdä töitä, vaan itse työn pitäisi palauttaa ja tuottaa merkitystä työn tekemiselle.
Miten orientoitua uuteen vuoteen?
Kaik o ny mänt! No ei suinkaan. Tässä on paikka tarkastella mennyttä vuotta ja kartoittaa ne paikat missä voi toimia toisin. En tarkoita mitään uuden vuoden lupauksia; olla syömättä karkkia, liikkua 5krt/vko tai laihduttaa 7kg. Vaan selkeitä pieniä asioita mihin voi helposti omassa arjessa vaikuttaa ja oikeasti toteuttaa.
Orientoituminen uuteen vuoteen voisi alkaa menneen tarkastelulla. Käydä läpi realistisesti kohdatut haasteet ja epäonnistumiset. Tarkastella objektiivisesti, mitkä asiat olivat epäonnistumisien taustalla ja miettiä omaa toimintaansa. Etsiä asiat mitä ei voinut muuttaa ja missä olisi voinut toimia toisin.
Koska me ihmiset helposti olemme todella kriittisiä itseämme kohtaan, on myös todella tärkeää summata onnistumiset. Miettiä mitä tein oikein ja miten sitä voisin soveltaa tulevaan. Samalla myös miettiä ketkä kaikki vaikuttivat asian onnistumiseen ja muistaa antaa kiitosta heille.
Kun onnistumiset ja epäonnistumiset on tilitetty, ei jäädä niihin vellomaan vaan käännetään ne tulevaisuuden voimavaraksi. Katsotaan mitkä ovat itselle ne kehittymisen paikat mihin kannattaa panostaa. Jos huomaa olevansa aina väsynyt, voisi miettiä viittaako summaukset siihen, että työkuorma on liiallinen vai löytyykö vastaus yöunista. Jos päivittäisten asioiden tekeminen tuppaa unohtumaan, voisi miettiä johtaako omaa työtään oikein tai onko kaikki päivittäiset asiat oikeasti tähdellisiä. Jos työpäivän aikana voi väsyä niin, että iltapäivällä tulee tehtyä virheitä, olisiko silloin järkevä pitää työn suunnittelussa breikki kävellen korttelin ympäri.
Selkeällä suunnitelmalla pystyy kääntämään jokapäiväisen työn palauttavaksi ja ensi vuonna tähän aikaan ajatus joulusta onkin toisenlainen. Ehkä se voisi olla tämänlainen: Ihanaa, joulu on tulossa! Mukavaa, että pääsen laittamaan joulutunnelmaa kotiin niin, että saan perheen kanssa pelailla, ulkoilla ja katsoa lumiukkoa tv:stä. Ja kaikista parasta, saan summata tämän vuoden ja lähteä puhtaalta pöydältä uuteen.
Kirjoittaja Sara Jormakka työskentelee TietoAkselissa HR-palveluiden palvelupäällikkönä.