Talouden ja johtamisen akselilla
Näkemyksiä ja kokemuksia taloudesta, verotuksesta sekä johtamisesta

Palaa blogiin

Mikko Akselin: Vattin osinkomalli toimii vain kirjoituspöydällä

Mikko Akselin - Vattin osinkomalli toimii vain kirjoituspöydällä

Mikko_Akselin_Kauppalehti_190515

TietoAkseli Oy:n toimitusjohtaja ja Suomen Yrittäjien varapuheenjohtaja Mikko Akselin ottaa Kauppalehdessä kantaa Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkimusjohtaja Seppo Karin näkemyksiin osinkoverotuksen muuttamisesta.

Seppo Kari Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta Vattista esittää perusteita osinkoverotuksen muuttamiseksi (KL 21.4.). Hänen mukaansa osinkoverotus kannustaa matalariskisiin investointeihin ja suosii asunto- ja arvopaperisijoituksia. Teoria voi toimia kirjoituspöydällä, mutta ei käytännössä.

Sijoitetun pääoman tuotto on vaihdellut pk-yrityksissä nykyisen osinkoverotuksen vuosina 2005–2014 noin 12 prosentista 18 prosenttiin. Nämä tuottoasteet eivät olisi mahdollisia, jos investoinnit olisivat heikkotasoisia.

Asuntojen tuotto on vaihdellut viime vuosina 5–7 prosentin välillä sisältäen osakkeiden arvonnousun, arvopapereiden tuotto 8–16 prosentin välillä. Miten näihin sijoittamalla voisi päästä pk-yrityksissä toteutuneeseen tuottoon? Väitettä, että osinkoverotus johtaisi tehottomiin investointeihin, ei ole kyetty osoittamaan todeksi. Yrittäjät hankkivat tulovirtoja ja tuottoa yritykseen jättämälleen pääomalle. Palveluyrityksissä kasvu tapahtuu usein yritysostoilla. Oma pääoma on myös tärkeä, eivät vain kone- ja laiteinvestoinnit. Omavaraisuusasteet ovat pk-yrityksissä pysyneet jopa taantumassa yli 40 prosentissa. Toiminta on terveellä pohjalla, vaikka velkaakin otetaan.

Ylimääräiset varat ohjautuvat ulkopuolisiin sijoituksiin vain, jos liiketoimintaa ei voi kasvattaa tai kasvun riskit ovat liian suuret. Tärkeä syy kassavaroja paremmin tuottavien varojen hankintaan liittyy myös tulevaan. Investointeihin kerätään rahoitusta, sillä ulkopuolisen rahoituksen saaminen on usein palveluyrityksille hankalaa. Varoista saadaan reaalivakuuksia, joita niillä ei muuten ole.

Karin osinkoveromalli sisältää myös ajatuksen verotuksen pääomatulon tuottoasteen alentamisesta markkinakoron tasolle, normaalioloissa 3–4 prosenttiin nykyisestä kahdeksasta prosentista. Tämä merkitsisi osinkoverotuksen yrittäjäkannustimen leikkaamista.

Yrittäminen on riskinalaista toimintaa, mitä matala markkinakorko ei huomioi. Karin malli ohjaisi käyttäytymistä. Jos varat on sijoitettu huonosti omassa yrityksessä, ne siirretään pois ja hankitaan parempi tuotto muualta. Tällöin taseet heikkenevät. Sama seuraisi Karin malliin sisäänrakennetusta kannustimesta hankkia esimerkiksi toimitilat yrityksen sijaan yrittäjälle. Motivaatio pitkäjänteiseen kehittämiseen alkaa myös laskea, ja yrityksen myynti tulee verosyistä yrittäjyyttä houkuttavammaksi.

Käyttäytymisvaikutusten vuoksi Karin ehdotus ei ole toteuttamiskelpoinen. Jos suuremman riskin sisältämä tuotto kerätään veroina pois, vähempiriskinen omaisuus alkaa ollakin ainoa vaihtoehto pk-yrityksissä.

Mikko Akselin
toimitusjohtaja, TietoAkseli Oy
Suomen Yrittäjien varapuheenjohtaja

Mikko Akselinin kirjoitus Kauppalehdessä 19.5.2015