Työn teettäminen alihankintana: sopimukset ja verotus
Monilla aloilla työtä teetetään laajasti alihankintana toimeksiantosuhteessa. Työn teettäminen alihankintana mahdollistaa muun muassa yrityksen oman osaamisen täydentämisen sekä henkilöstöresurssien optimoinnin. Kun työtä teetetään alihankintana, on toimeksiannosta aina syytä laatia osapuolten välille asianmukainen sopimus, josta kummankin osapuolen oikeudet ja velvollisuudet käyvät selkeästi ilmi.
Kun yritys aloittaa yhteistyötä uuden alihankkijan kanssa, on hyvä viilata sopimus kuntoon asiantuntijan opastuksella. Näin voidaan ennaltaehkäistä osapuolten välisiä tulkintaerimielisyyksiä sekä verotuksellisia riskejä.
Alihankintasopimuksista
Alihankinnalla tarkoitetaan tilannetta, jossa yritys ostaa työn tuloksen tai palvelun toiselta yritykseltä. Alihankkija vastaa itse työn tilaajaa kohtaan työn laadusta, lomistaan ja sairastumisistaan, sekä lakisääteisistä vakuutuksista ja veroistaan. Lähtökohtaisesti alihankkija vastaa itse myös työvälineistään. Alihankinnasta on syytä erottaa vuokratyö, jossa ostetaan työvoimaa tilaajan työnjohto- ja valvontaoikeuden alaiseksi.
Alihankintasopimuksessa on syytä sopia muun muassa seuraavista asioista:
- Osapuolet
- Kuvaus suoritettavasta työstä/palvelusta
- Suorituksen aikataulu
- Hinta ja maksuehdot
- Sopimusrikkomuksen seuraukset ja mahdolliset vastuunrajoitukset
- Sopimuksen voimassaolo ja päättäminen
Mahdollista on sopia myös esimerkiksi seuraavista asioista:
- Yhteyshenkilöt
- Työn suorittava henkilö
- Selventävät määräykset sopimussuhteen luonteesta (kyseessä ei työsuhde)
- Alihankkijan alihankkijoiden käyttö
- Mahdolliset muut korvaukset palkkion lisäksi, kuten matka- ja majoituskulut
- Vakuutukset
- Takuuehdot
- Immateriaalioikeudet
- Salassapito
- Kilpailu- ja houkuttelukielto
- Sopimuksen siirto kolmannelle
- Sopimuksen tulkinta
- Henkilötietojen käsittely
- Erimielisyyksien ratkaiseminen
- Sovellettava laki (erityisesti kansainvälisissä sopimuksissa)
Kun alihankinta liittyy sopimusketjuun, tulee pääsopimuksesta varmistaa, voidaanko työn suorittamisessa hyödyntää alihankkijaa, ja mitä ehtoja tähän liittyy. Usein edellytetään esimerkiksi salassapitovelvollisuuteen sitoutumista.
Alihankintasuhteeseen tulee monesti sovellettavaksi tilaajavastuulaki. Tällöin alihankkijalta on ennen sopimuksen tekemistä pyydettävä tilaajavastuulain edellyttämät selvitykset.
Palkkaa vai työkorvausta
Palveluja ulkoistettaessa tulee sulkea pois riski, että alihankinta tulkittaisiinkin verotuksessa työsuhteeksi. Jos työ tapahtuu toimeksiantajan johdon valvonnan alla, eikä työ poikkea ehdoiltaan työsuhteesta, verottaja voi tulkita kovauksen olevan palkkaa. Tällöin toimeksiantajan maksettavaksi tulevat myös työsuhteeseen kuuluvat pakolliset vakuutukset ja muut sivukulut, vaikka näin ei ole osapuolten välillä tarkoitettu.
Ratkaisu sopimussuhteen luonteesta tehdään kokonaisarvion perusteella. Työsuhteeseen viittaavia tekijöitä ovat työnjohto- ja valvontaoikeus sekä edellytys suorittaa työ henkilökohtaisesti toimeksiantajan määräämänä aikana, toimeksiantajan tiloissa ja toimeksiantajan välineillä.
Yrittäjänä toimimista puoltavat työn itsenäisyys ja yrittäjän riski. Itsenäisellä yrittäjällä on mahdollisuus tehdä töitä samanaikaisesti myös muille toimeksiantajille. Työstä maksettavan korvauksen tulee kattaa yrittäjän itsensä maksettavat sosiaalikulut.
Lisäksi yrittäjyyden muodollisten vaatimusten on täytyttävä. Näitä ovat yrittäjyyttä osoittavat rekisteröinnit. Jos kyseessä on luvanvarainen elinkeino, tulee myös alihankkijalla olla tarvittavat luvat. Esimerkiksi kuljetusalalla alihankkijalla tulee olla oma liikennelupa. Samoin esimerkiksi kiinteistövälitys, autokatsastus ja terveyspalvelut ovat luvanvaraisia, ja alihankkijan tulee olla vaadituissa rekistereissä.
Niin sanottu kevytyrittäjyys on lisännyt suosiotaan uutena työn tekemisen muotona. On kuitenkin huomattava, ettei lainsäädäntö tunne tällä hetkellä kevytyrittäjyyttä, vaan kyse on aina joko palkasta tai työkorvauksesta. Vaikka palkkio maksettaisiin laskutuspalvelulle, tulee maksajan selvittää, onko tekijä yrittäjä vai tuleeko häntä käsitellä palkansaajana.
Työ- ja elinkeinoministeriössä on valmistelussa työsopimuslain muutos, jonka tavoitteena on täsmentää ja selkeyttää työsuhteen käsitteen määrittelyä tulkinnanvaraisissa ja epäselvissä tilanteissa, erityisesti työsuhteessa ja yrittäjänä tehtävän työn välisessä rajanvedossa.
Ennakkoperintärekisteröinnin merkitys
Sopimusta solmittaessa tulee tarkastaa, että alihankkija kuuluu ennakkoperintärekisteriin. Jos rekisterimerkintää ei ole, toimeksiantajan täytyy pidättää työkorvauksesta ennakonpidätys. Ennakonpidätyksen määrä yhteisölle maksettavasta laskusta on 13 %, mutta toiminimen ennakonpidätys määräytyy verokortin veroprosentin mukaan. Työkorvauksesta pidätettävä vero ilmoitetaan tulorekisteriin.
Lopuksi
Alihankintasopimuksissa on syytä ottaa huomioon sekä juridiset että verotukselliset näkökohdat. Alihankintasopimukset kannattaakin laatia yhdessä asiantuntijan kanssa, jolloin voidaan varmistua siitä, että sopimus vastaa osapuolten tarkoitusta, ja mahdolliset juridiset sekä verotukselliset riskit on huomioitu. Asiantuntijamme neuvovat mielellään sopimuksiin liittyvissä kysymyksissä.
Blogin kirjoittajat
Anton Meriluoto työskentelee TietoAkselissa vero- ja yhtiöoikeudellisten palveluiden johtajana. Kirsti Yli-Hallalla on yli 20 vuoden monipuolinen kokemus verotuksen asiantuntijatehtävistä niin yksityiseltä sektorilta kuin Verohallinnostakin.
Anton Meriluoto
Johtaja, vero- ja yhtiöoikeudelliset palvelut
044 4103 404
Kirsti Yli-Halla
Tax Manager
010 3472 938
Herättikö blogiteksti kysymyksiä? Ota yhteyttä, asiantuntijamme auttavat mielellään!