Talouden ja johtamisen akselilla
Näkemyksiä ja kokemuksia taloudesta, verotuksesta sekä johtamisesta

Palaa blogiin

Uusi laki parantaa pienten vientiyritysten asemaa markkinoilla

Uusi laki parantaa pienten vientiyritysten asemaa markkinoilla

Pitkään vireillä ollut kirjanpitolain uudistus on tulossa hallituksen käsittelyyn viikolla 43. Koulutustilaisuuksia aiheesta on markkinoitu hyvissä ajoin keväästä lähtien, mutta tositoimiin päästäneen vasta loppuvuodesta. Odotan, että uudistukseen sisältyy myös olennainen muutos pääomalainan kirjanpitokäsittelystä.

Mikroyritysdirektiiviä sovitetaan nyt kansalliseen lainsäädäntöön. Ennen vuotta 2006 pk-yritysten kasvun tärkeä rahoitusmuoto eli pääomalaina oli säännelty osakeyhtiölaissa siten, että se tuli merkitä omana eränään yhtiön omassa pääomassa. Kun osakeyhtiölakia uudistettiin 2006, se jätettiin sääntelemättä. Seurauksena lain soveltamista ohjeistava kirjanpitolautakunta linjasi jatkossa asian kansainvälistä standardia IFRS:n mukaan siten, että pääomalaina tuli merkitä vieraaksi pääomaksi.

Miljoonakauppa sivu suun

Ratkaisun vaikutukset alkoivat selvitä minulle muutama vuosi sitten tavattuani lentokoneessa erään tutun yrittäjän. Hän kertoi menettäneensä juuri sopimuksentekoa vailla olleen miljoonaluokan kaupan, koska ison kansainvälisen asiakkaan mielestä yritys oli selvitystilassa. Pääomalainan kirjaaminen vieraaksi pääomaksi vaikutti ratkaisevasti yrityksen reittaukseen. Tämä oli paljastunut juuri ennen sopimuksen allekirjoittamista, eikä asiassa auttanut Suomen lain ja kirjanpitokäytäntöjen lisävalaisu. Reittaajan arvion mukaan laina oli lainaa ja yritys selvitystilassa.

Mietin, miten pienet innovatiiviset yritykset ylipäänsä voivat saada kasvuunsa rahoitusta, jos käytäntö on tämä. Kyselin kollegoilta Taloushallintoliitossa, oliko näitä tilanteita tullut vastaan, ja kävi ilmi, että muillakin oli vastaavia havaintoja. Käytäntö asetti – tahattomasti, mutta kuitenkin – kotimaiset vienti- ja tuontiyritykset eri asemaan kansainvälisessä kilpailussa. Ulkomaiset asiakkaat tai tilaajat eivät voi ymmärtää, että vieraaksi pääomaksi merkitty onkin omaa pääomaa.

Lainsäädännön muutos hyvin perusteltu

Sinänsä ei ole kenenkään vika, että kasvavia suomalaisia vientiyrityksiä syrjivä käytäntö meille muodostui. Ministeriön alainen kirjanpitolautakunta toimi valtuuksiensa rajoissa. Ellei kansallisessa lainsäädännössä toisin sanota, on noudatettava kansainvälistä standardia IFRS:ää.

Päätimme selvittää asiaa ja katsoa mitä sille voisi tehdä. Suomen Yrittäjät ja Taloushallintoliitto veivät asian eteenpäin valmisteleville virkamiehille oikeusministeriössä ja työ- ja elinkeinoministeriössä. Edelliselle kuului osakeyhtiölaki ja jälkimmäiselle kirjanpitolaki.

Muutos olisi ollut toteutettavissa myös osakeyhtiölain kautta, mutta kirjanpitolaki on käytännössä määräävämpi ja vaikuttaa jokaisen kirjanpitäjän työhön. Kunhan hallitus lähiviikkoina vie asian päätökseen, uuden kirjanpitolain mukaan jatkossa yhtiön hallitus arvio, onko pääomalaina enemmän oman vai vieraan pääoman luontoinen.

Mistä pääomalainassa on kysymys

Pääomalaina on sellainen yrityksen saama laina, jonka pääoma ja korko maksetaan yhtiön selvitystilassa ja ‎konkurssissa kaikkia muita velkoja heikommalla etuoikeudella. Pääomalainalle voidaan maksaa korkoa tai sitä voidaan lyhentää ainoastaan, jos yhtiöllä on varoja joita voidaan käyttää voitonjakoon. Yhtiö tai sen tytäryhteisö eivät myöskään saa ‎antaa vakuutta pääomalainan pääoman tai koron maksamisesta.‎

Pääomalainaa käytetään usein saajansa vakavaraisuuden vahvistamiseen selvitystilan välttämiseksi tai vakavaraisuuden vahvistamiseksi muusta syystä. Pääomalainaa käytetään myös yhtenä osana pääomasijoitusta, mutta nykyinen kirjanpitokäsittely on kuitenkin hankaloittanut sen käyttöä tässä tarkoituksessa.

Vientiin ja kasvuun tähtääville pk-yrityksille on elintärkeää, että uuteen lakiin kirjataan edellytykset pääomalainan käsittelystä tavalla, joka turvaa niille yhdenvertaisen kilpailuaseman kansainvälisillä markkinoilla.

 

Mikko Akselin Kirjoittaja on TietoAkseli-yhtiöiden toimitusjohtaja-yrittäjä ja Suomen Yrittäjien hallituksen varapuheenjohtaja, joka on toiminut pitkään myös Taloushallintoliiton luottamustehtävissä.