Talouden ja johtamisen akselilla

Näkemyksiä ja kokemuksia taloudesta, verotuksesta sekä johtamisesta

Palaa blogiin

Yhdistys ja säätiö – hyvän hallintotavan merkitys

yhdistys ja säätiö - hyvän hallintotavan merkitys

Yhdistyksissä ja varsinkin säätiöissä säätiölain uudistuksen myötä on korostunut hyvän hallintotavan sekä vastuullisen toiminnan merkitys. Oletko sinä mukana yhdistyksen tai säätiön hallituksessa ja tiedätkö oman vastuusi? 

Miten hallintoa tulisi hoitaa?

Yhdistyslainsäädännöstä ja kunkin yhdistyksen omista säännöistä löytyy yleensä perussääntelyä hallinnon ja taloushallinnon tehtävien jaosta sekä vastuista. Pienessä yhdistyksessä näillä säännöillä hyvin todennäköisesti pärjää ilman erillistä kattavampaa talousohjesääntöä ja hallintosääntöä.

Isommissa yhdistyksissä tämä kuitenkin harvoin riittää ja silloin tarvitaan yksityiskohtaisempia ohjeita. Uuden säätiölain voimaantulon myötä säätiöiden hallintoon tuli myös uusia muutoksia, joiden vuoksi säätiöt joutuvat muuttamaan sääntöjään viimeistään kolmen vuoden kuluessa säätiölain voimaantulosta eli viimeistään 1.12.2018 mennessä.  

Yhdistystoimintaa ohjaamaan annettiin marraskuussa 2015 hyvän hallintotavan suositus, jossa on ohjeistettu yhdistyksessä toimivia hyvään hallintotyöskentelyyn. Yhdistyslain vähimmäisvaatimuksia täydentävän hyvä hallintotapa – suosituksen tavoitteena on:

a) edistää hyvän hallintotavan noudattamista mahdollisimman laajasti yhdistyskentällä

b) helpottaa ja kannustaa jäseniä osallistumaan yhdistysten toimintaan ja päätöksentekoon

c) selventää hallituksen jäsenten ja muiden luottamushenkilöiden asemaa ja helpottaa näiden toiminnan ja päätöksenteon järjestämistä

d) vähentää epäselvyyksiä ja niistä johtuvia erimielisyyksiä yhdistyksissä ja

e) lisätä yhdistyksen sidosryhmien luottamusta yhdistyksen toimintaan.

Yhdistyksen toiminnan sujuvuutta ja tehokkuutta edistää yhdistyksessä toimivien tehtävien ja päätösvallan määrittely selkeästi ja avoimesti.  Toimihenkilöiden ja johdon keskinäinen tehtävienjako ja vastuut on aina suositeltavaa dokumentoida kirjallisesti, varsinkin kun toiminnassa tapahtuu henkilömuutoksia.

Täten on suositeltavaa pienimmissäkin yhdistyksissä korostaa sisäisten ohjeiden kuten taloussäännön, hallintosäännön ja sisäisen valvontaohjeistuksen laatimista, joissa määritellään tarkemmin mm. toiminnan laatu, henkilöiden vastuut ja velvoitteet, kokouskäytännöt, hallituksen vastuut sekä päätösvalta.

Lähipiirirekisterin käyttöönotto suositeltavaa

Yleishyödyllinen yhteisö ei saa tuottaa toiminnallaan siihen osallisille taloudellista etua osinkona, voitto-osuutena tai kohtuullista suurempana palkkana tai muuna hyvityksenä. Yleishyödyllisen yhdistyksen varsinaisen toiminnan tarkoituksena ei voi myöskään olla taloudellisen edun tuottaminen lähipiiriin kuuluvalle.

Näiden varsin selkeiden sääntöjen ja edellytysten perusteella yhdistyksissä on suositeltavaa hyvän hallinnon edistämiseksi laatia yhdistyksen lähipiirirekisteri sekä lähipiiriohjeistus.

Vastaavasti säätiölain mukaan kaikkien säätiöiden tulee toimintakertomuksessa antaa tiedot säätiön lähipiirille antamista avustuksista ja muista lähipiirin kanssa tehdyistä taloudellisista toimista. Tiedoista on käytävä ilmi lähipiirisuhteen luonne, kuvaus toimista tai taloudellisista eduista sekä toimen tai taloudellisen edun raha-arvo.

Lähipiirirekisterin ja -ohjeen laatiminen on osa hallituksen huolellisuusvelvoitetta ja ohjeen laatiminen edistää myös yhdistyksen etua. Kuten mainittu, säätiöillä on säätiölain perusteella velvoite informoida toimintakertomuksessa annettavista lähipiiriavustuksista, mutta vastaavaa informaatiota ei vaadita yhdistyslain perusteella. Lähipiirillä tarkoitetaan pääasiassa hallituksen, hallintoneuvoston ja muiden toimielinten jäseniä ja varajäseniä, toimitusjohtajaa, toiminnanjohtajaa tai muuhun johtamiseen osallistuvaa henkilöä, näiden avio- tai avopuolisoita ja lapsia sekä näiden määräysvallassa olevia yhtiöitä, säätiöitä ja yhdistyksiä.

Uskallanko yhdistyksen tai säätiön hallituksen jäseneksi?

Yhdistysten ja säätiöiden hallituksien jäsenillä ja toimihenkilöillä on huolellisuusvelvollisuus ja tämän laiminlyönnistä hän voi joutua mahdolliseen vahingonkorvaus- tai rikollisoikeudelliseen vastuuseen.

Hallituksen jäsenen vastuu on yleisvastuu asioiden hoitamisesta ja muu yhdistyksen ja säätiön toimintaan liittyvä henkilö on vastusussa tästä toimestaan. Jos hallituksen kokouksessa esittää eriävän mielipiteen hallituksen päätökseen, se kannattaa merkityttää pöytäkirjaan ja huolehtia ettei jatkossakaan edistä kyseisen päätöksen toimeenpanoa.

TietoAkseli piti erityisen onnistuneen webinaarin Keski-Suomen Hallitusammattilaiset ry:n kanssa 13.9.2017. Webinaarissa hallitusammattilaiset Sakari Oikarinen ja Pekka Pajala kertoivat selkokielellä hallituksen jäsenen vastuista ja velvoitteista. Heidän viestinsä oli, että hallituksen jäseneksi kannattaa jopa pyrkiä niin yrityksissä kuin yhteisöissäkin, kun vaan täyttää huolellisuusvelvoitteen kaikissa toimissaan. Tutustu tarkemmin lataamalla webinaaritallenne sivuiltamme.

Tule myös kuulemaan hyvät käytännön vinkit yhdistyksen ja säätiön toimintaan liittyen osallistumalla webinaariimme keskiviikkona 29.11.2017 klo 9.00.

 

Kirjoittaja Petri Korkiamäki on yritysjärjestelyiden asiantuntijayritys Vinanssi Corporate Financen partner ja KHT-tilintarkastaja.