Talouden ja johtamisen akselilla
Näkemyksiä ja kokemuksia taloudesta, verotuksesta sekä johtamisesta

Palaa blogiin

Miten esittää luvut kiinnostavasti?

Miten esittää luvut kiinnostavasti

Tarinankerronta johtamisen työkaluna 

Kalvosulkeiset herättää monenlaisia mielikuvia. Tunnistat varmasti mistä on kyse. Jostain kumman syystä tämä korostuu erityisesti silloin, kun istut palaverissa ja puhutaan taloudesta. Numeroita vilisee silmissä jatkuvalla syötöllä diasta toiseen. Ainuttakaan niistä et muista palaverin jälkeen, paitsi tietysti ne jotka olivat juuri sinun ansiotasi, niin hyvässä kuin pahassa.

Satutko tietämään yhtään sellaista henkilöä, joka onnistuu pitämään kiinnostavan esityksen jopa pelkistä numeroista? Onko se edes mahdollista? Väitän että on.

”Ajatelkaa Pariisin kaupunkia. Sano ensimmäinen asia, mikä sinulle tulee mieleen siitä. Yleensä vastauksena on Eiffel-torni, Riemukaari, Seine, Notre Dame, hyvä ruoka, viini, romanssi – kaikki oikeita paikkoja tai kokemuksia. Todennäköisesti et ala ensimmäisenä esitellä Pariisin pinta-alaa neliökilometreinä, asukaslukua tai kaupungin osuutta Ranskan bruttokansantuotteesta. Miksi? Meidän mielemme on varasto mielikuvia ja tunnemuistoja, ei numeroita. Me muistamme todellisuuden kuvia, ei todellisuudesta johdettuja abstraktioita.” – Kouzes & Posner

Sanat ja numerot ovat vain todellisuudesta johdettuja abstraktioita. Yksikään sana ei itsessään herätä tunteita, vaan tunteita aiheuttaa alitajunnassa mylläävät muistot ja ajatukset. Esimerkiksi juuri se kappale, jota olet kuunnellut tietyssä vaiheessa elämää, tietyssä paikassa, kenties jonkun erityisen henkilön kanssa, herättää sinussa tietyt tunteet uudelleen. Varsinaisestihan se ei ole mitään muuta kuin kasa kirjaimia, järjestettynä sanoiksi ja lopulta lauseiksi.

Mitä tekemistä tällä sitten on yritysmaailman ja talousjohtamisen kanssa? No, ihminen toimii samalla periaatteella kaikkialla. Yksikään numero diaesityksessä ei herätä sitä tunnetta itsessään, se on vain numero. Tapa, jolla se saadaan jäämään mieleen ja saadaan aikaan toimintaa, on herättämällä tarina, tunne numeron takana.

Tuotteen kate on kasvanut 11%. Entä sitten? Mitäpä jos kerronkin että kate on kasvanut 11%, koska Petteri onnistui neuvottelemaan pitkäaikaisen yhteistyökumppanin kanssa sopimuksen uusiksi. Sopimuksen neuvottelemisessa meni puoli vuotta, ja Petteri teki sitä vapaaehtoisesti työajan ulkopuolella. Moni työtoveri ehti haukkua sitä hukkaan heitetyksi ajaksi. Toisin kävi.

Hyvässä lykyssä mieleen jää prosenttiluvun lisäksi se, kuinka ahkeruus lopulta palkitaan.

Ross Woledge puhuu haastattelussaan talousjohtajan roolin murroksesta. Hänen mukaansa nykyään täytyy osata kertoa tarina lukujen takaa. Taitava johtaja luo haluamiensa lukujen taustalle tarinan, joka muistetaan ja joka jää elämään kahvipöytäkeskusteluihin ja ennen kaikkea saa aikaan haluttua toimintaa. Kaikessa on kuitenkin kyse vuorovaikutuksesta ihmisten kanssa, ja ihminen toimii tunteidensa ohjaamana.

Alleviivaa siis olennaisia lukuja tarinalla. Näin varmistat että esityksesi

  1. pysyy kiinnostavana,
  2. saa aikaan liikehdintää kuulijan mielessä,
  3. ja siitä muistetaan muutakin kuin lopputekstit.

Jätä jälkesi kuulijan tunnemuistiin.

Henry Vesin on Tiimiakatemiasta jouluna 2015 valmistunut tradenomi, joka kirjoitti opinnäytetyönsä aiheesta “Tarinankerronta johtamisen työkaluna”.

 

Muita johtamista ja liiketoiminnan kehittämistä koskevia kirjoituksia:

Jatkuva kehittyminen on avain menestykseen

Miksi pk-yritysten talousohjaus epäonnistuu?

 Kannattaako työhyvinvoinnin kehittäminen?

New Call-to-action