Talouden ja johtamisen akselilla
Näkemyksiä ja kokemuksia taloudesta, verotuksesta sekä johtamisesta

Palaa blogiin

Budjetointi johtamisen välineenä

Budjetointi johtamisen välineenä

Olisi hienoa, jos omistaisi kristallipallon. Voisi kertoa täsmälleen, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Tietäisi miten meidän yrityksellä menee tulevaisuudessa ja miten reagoida muutoksiin, jotta tavoitteet saavutetaan. Tulevaisuuden ennakoimista ja suunnan asettamista varten on olemassa perinteinen budjetointi. Siinä esimiesten tehtävänä on budjetoida vastuualueensa kulut ja tuotot. Talousosasto yhdistää budjetit ja näin muodostuu tavoite organisaation tulevasta tilikaudesta.

Budjetointi on perinteisesti kerran vuodessa suoritettava, lähes pelkästään numeerista informaatiota käsittelevä ja kirjanpidon käsitteistöön keskittynyt prosessi. Se on kiistatta yksi merkittävimmistä yritysten johtamisjärjestelmistä.

Julkishallinnossa budjetoinnilla on suuri ohjaava merkitys ja kontrollia luova luonne. Tulot voivat olla lähes vakio ja menot sopeutetaan sen mukaan. Jos loppuvuodesta budjetoituja menoja on toteuttamatta, onko parempi käyttää budjetoitu meno vai jättää käyttämättä? Pitäisi olla itsestäänselvyys, että menoja ei pitäisi lisätä, jos niillä ei ole tuloa tuottavaa vaikutusta. Tässä korostuu johdon rooli. Miten tavoitteet on asetettu ja miten ne on saatu jalkautettua organisaatioon. Ovatko kaikki tosissaan tavoitteissa mukana? Miten tavoitteet sitovat minua ja palkitseeko kukaan, jos pääsen tavoitteeseen? Tämä haaste nousee varmasti esille mitä suuremmasta organisaatiosta on kyse. Miksi tehdä tulosta taholle, joka on etäinen, ei palkitse eikä tarjoa syvällisempää merkitystä omalle tekemiselle organisaatiossa?

Budjetointi johtamisen menetelmänä luotiin aikana, jolloin toimintaympäristö muuttui varsin hitaasti nykytilanteeseen verrattuna. Jos liiketoiminnan olosuhteet muuttuvat jatkuvasti ja nopeasti eikä budjetti piankaan sen hyväksymisen jälkeen ole enää realistinen, onko järkevää käyttää suuri määrä resursseja sen laatimiseen?

Johtamisen neljä näkökulmaa

Yksi vaihtoehto perinteiselle budjetoinnille on Balanced Scorecard, BSC, eli tasapainotettu mittaristo. Robert S. Kaplanin sekä David Nortonin kehittämän tavoitejohtamisen mallin ytimessä on neljä näkökulmaa: talous, asiakas, sisäiset prosessit sekä oppiminen ja kasvu. Taloudellisten mittareiden seuraamiseen riittää kuukausittain laadittava tuloslaskelma ja tase sekä niistä laskettavat tunnusluvut. Monessa yrityksessä taloudellisille mittareille on annettu selkeät arvot esimerkiksi omavaraisuusasteen ja sijoitetun pääoman tuoton muodossa.

Taloudellisen näkökulman nimenä voisi olla myös omistajanäkökulma, sillä useimmiten omistaja on viime kädessä kiinnostunut yrityksen arvon kasvattamisesta. Omistajanäkökulman mittarit kuvaavat, kuinka hyvin strategia on onnistunut taloudellisesti. Toisaalta ne määrittävät tavoitteet, joihin pyritään.

Tasapainotettu mittaristo lähtee siitä, että hyvä johtaminen muodostuu monesta tekijästä, ei pelkästään numeroista. Tasapainotetun mallin muihin näkökulmiin paneudun seuraavassa blogissani.

KTM Samuli Laakso työskentelee TietoAkselissa taloushallinnon asiantuntijatehtävissä.