Hallitustyöskentely yrityksen toiminnan tukijana – ulkopuolista tietotaitoa hallituspartnereiden avulla
Henokiens Association on yhdistys, jossa jäseninä on 46 perheyritystä Euroopasta ja Japanista. Ainoana pääsyvaatimuksena yhdistykseen on se, että perheyrityksellä on ikää yli 200 vuotta eli vähintään 15 sukupolven mittainen historia ja jatkumo. Tilastollisesti vain kolme sadasta perheyrityksestä yltää neljännelle sukupolvelle. Yksi pitkän iän salaisuus on se, että omistajaperheet ovat onnistuneet kolmen ensimmäisen sukupolven aikana siirtymään Yrittäjäkulttuurista – Manageerauskulttuurin kautta – Omistajakulttuuriin.
Perheen ja liiketoiminnan johtamisen rakenteiden on kehityttävä aina kohti seuraavaa sukupolvea, jotta uusi sukupolvi voi ottaa omistajajohtajan tehtävät vastaan. Merkittävänä Henokiens-yritysten onnistumistekijänä tässä muutoksessa on ollut perheen ulkopuolisten mukaanotto ja johtamisrakenteiden ammattimaistaminen. Viimeistään toisen sukupolven yrityksissä perheen ulkopuoliset ammattilaiset hallituksessa tai advisory boardissa ovat jo ehdoton edellytys johtamisen jatkuvan kehittymisen varmistamiseksi.
“Henokiens are unwilling to rest on their laurels and are constantly striving to achieve more than previous generations. The development of their firms has been continuous.”
Valveutuneissa toisen ja kolmannen sukupolven perheyrityksen hallitus koostuu tyypillisesti omistajasuvun jäsenistä, perheen ja yrityksen ulkopuolisista asiantuntijoista ja hallitusammattilaisista. Yhtiön toimitusjohtaja ja mm. talouspäällikkö toimivat valmistelijoina ja esittelijöinä.
Olennaista kehittämisen kannalta on, että kaikki hallituksen jäsenet osallistuvat omalta osaltaan tiedon tuottamiseen ja jalostamiseen kokousten välillä. Tällä on perheyrityksissä suuri merkitys, koska samalla omistajat luovat omistajapolitiikan sisältöä, puhumattakaan siitä, että tietojen kerääminen ja jalostaminen on olennainen osa jatkajasukupolven oppimisprosessia ja valmistautumista sukupolvenvaihdokseen.
Kaikkien osallistaminen tiedon keräämiseen ja jalostamiseen edellyttää luonnollisesti sitä, että kunkin vastuualue tiedon tuottamisessa on etukäteen määritelty tiedon tarpeen ja laajuuden mukaan. Usein ulkopuoliset asiantuntijat yhdessä hallituksen puheenjohtajan kanssa voivat keskittyä markkinasignaalien keräämiseen ja siten heidän informaation luonteensa voi olla strategisluonteista.
Nuorempi sukupolvi yhdessä yrityksen avainhenkilöiden kanssa voi keskittyä enemmän operatiivisten tietojen kokoamiseen ja jalostamiseen. Näin varsinkin siinä vaiheessa, jolloin he keskittyvät muutenkin oppimisprosessissaan liiketoiminnan ansaintalogiikan ymmärtämiseen sekä päivittäisjohtamisen alueisiin.
Näin kaikki hallituksen jäsenet osallistetaan tuottamaan päätöksenteolle tärkeitä tietoja juuri sillä osa-alueella, jolla heidän vahvuutensa sillä hetkellä ovat. Näin varmistetaan se, että hallituksella on monipuolinen tietoaines päätöksenteon tueksi.
Hallituksen työn tehokkuuden kannalta tietty strukturointi ja formaalius on hyväksi. Hyvä toimintamalli on se, että käsiteltävä asia avataan ja kaikilla on mahdollisuus antaa oma näkemyksensä. Siinä vaiheessa, kun puheenvuorot eksyvät ”sorsanmetsästykseen”, on aika viheltää peli poikki ja puheenjohtajan on syytä tehdä tiivis yhteenveto ja päätösesitys. Yleensä tässä vaiheessa kaikki sillä kertaa olennainen on asiasta tullut julki ja on päätöksen aika. Näin kokousten eteneminen pysyy jäntevänä ja asiat avataan ja päätetään tehokkaasti ja tyylikkäästi. Tällainen työskentelymalli on sikälikin hyvä, että se on usein tuttua myös ulkopuolisille hallitusammattilaisille jotka ovat tottuneet siihen, että toiminnan ydin on saada aikaan yritystä koskevia päätöksiä nopeasti ja tehokkaasti.
Perheyrityksissä tämän tyyppisessä mallissa on kovasti opettelemista, koska omistaja ja yritys ovat niin yksi ja sama asia, että on vaikea pysytellä objektiivisena ja rationaalisena päätöksenteossa. Kun tähän liitetään vielä se, että lopullisen päätöksen tekee perheyrityksissä omistaja, voivat hänen lopulliset päätöksensä pohjautua muihinkin kuin liikkeenjohdollisesti järkeviin ja rationaalisiin perusteluihin – eli yrittäjän arvoihin.
Perheyrityksille yhteistä on perheomistuksen voima. Se antaa erilaisia mahdollisuuksia, mutta myös velvollisuuksia yrityksen, liiketoiminnan ja perheen hallintaan. Yritykset ovat erilaisia ja perheet ovat erilaisia ja siten perheyritysten hallinnointirakenteet ovat erilaisia. Esimerkiksi yrityksen ikä, toiminnan laajuus, perheomistuksen määrä sekä yksittäisten omistajien lukumäärä määrittävät hallintotyökalujen valintaa. Valinnassa ratkaisevaa on huomioida yrityksen kilpailukyvyn ja jatkuvuuden turvaaminen.
Hyvä hallinnointi ja omistajan vastuu liiketoiminnan kehittämisestä korostuu perheyrityksissä, sillä niissä ulkopuolisten omistajien väliintulo ei yleensä ole mahdollista silloin, kun tarvitaan muutosta liiketoiminnassa. Ellei ole hyvin toimivaa ja aktiivista suhdetta omistajan ja johdon välillä, perheen ja suvun taloudellinen perusta voi ajan myötä tyrehtyä omaan menneisyyteensä. Siten perheyrityksellä ei ole varaa passiiviseen hallitukseen.
Päätöksenteko perheyrityksen hallituksessa on mitä suurimmassa määrin omistajatavoitteiden ja omistajapolitiikan toteuttamista ja siinä tehtävässä ammattimaisesti toimivalla hallituksella on suuri rooli.
- Hallitus parhaimmillaan ”eriyttää” perheen bisneksestä ja auttaa siirtymään kohti manageeraus-kulttuuria
- Hallitus tarjoaa perheelle väylän kommunikoida arvovapaassa ympäristössä – ”facta först”, kuten ruotsalaiset sanovat
- Hallitus tarjoaa väylän oppimiseen ja hiljaisen tiedon siirtoon, jolloin se on nuoren polven oppimisalusta
- Hallitus antaa mahdollisuuden revitalisaatioon eli liiketoiminnan hallittuun uudistumiseen
Suomessa HHJ-tutkintoon perustuva hallituspartneritoiminta tarjoaa mahdollisuuden saada yhtiöiden hallitukseen kokeneita henkilöitä, jotka kykenevät kokemuksensa ansiosta kehittämään yhtiöitä yhdessä omistajien ja toimivan johdon kanssa.
Kirjoittaja: Pekka Pajala