Varo osakaslainan veroansaa!
Osakaslainalla tarkoitetaan lainaa, jonka omistajayrittäjä on ottanut omistamastaan osakeyhtiöstä. Toisinaan termiä näkee käytettävän myös päinvastaisessa tilanteessa eli silloin kun osakas on antanut lainaa omistamalleen yhtiölle. Tässä kirjoituksessa ei kuitenkaan käsitellä osakkaan yhtiölle antamia lainoja vaan nimenomaan sitä tilannetta, jossa osakas on nostanut yhtiöstä itselleen rahaa lainaksi.
Osakaslaina ansaitsee erityishuomiota siksi, että yhtiöltä nostettu laina luetaan tuloverolain nimenomaisen pykälän edellytysten täyttyessä luonnollisen henkilön veronalaiseksi pääomatuloksi lainan nostovuotena, mistä seuraa veroseuraamus, joka on 30 % tai 34 % lainan määrästä kyseisen vuoden pääomatulojen yhteismäärästä riippuen.
Kuka on säännöksessä tarkoitettu omistajayrittäjä
Osakaslaina on luonnollisen henkilön veronalaista pääomatuloa silloin, jos lainansaaja tai hänen perheenjäsenensä omistavat yhdessä tai erikseen vähintään 10 % yhtiön osakkeista tai heillä on vastaava osuus yhtiön kaikkien osakkeiden tuottamasta äänimäärästä. Perheenjäseninä pidetään puolisoa ja alaikäisiä lapsia. Omistusosuus lasketaan lainansaajan verovuoden lopun (31.12.) tilanteen mukaan. Osakeyhtiön suoraan omistukseen rinnastetaan osakeyhtiön välillinen omistus eli omistus toisen yhtiön kautta.
Pääomatulona verotettava määrä
Pääomatuloksi luetaan ainoastaan kyseisenä verovuonna nostetut rahalainat ja siltä osin, kun niitä ei ole verovuoden päättyessä maksettu takaisin. Jos siis alkuvuodesta nostettua lainaa on jo lyhennetty ennen vuoden loppua, veronalaista pääomatuloa on vain vuoden viimeisenä päivänä maksamatta oleva määrä. Koska kyse on nimenomaan osakkaan eikä yhtiön verotukseen liittyvästä asiasta ja osakkaana olevan luonnollisen henkilön verovuosi on aina kalenterivuosi, ei yhtiön tilikauden mahdollisesti tästä poikkeavalla päättymisajankohdalla ole asiassa merkitystä.
Osakaslainan takaisinmaksun haasteet
Osakkaan maksamasta verosta huolimatta osakaslainassa on siviilioikeudellisesti kyse velkasuhteesta eli yhtiön taseeseen jää osakkaalta saatava ja tämä velka osakkaan tulee maksaa yhtiölle takaisin. Osakaslainan takaisinmaksun saa vähentää verotuksessa pääomatuloista, mutta vain edellyttäen, että maksu on suoritettu viimeistään viidentenä verovuonna lainan nostamisvuoden jälkeen.
Osakaslainan takaisinmaksua koskeva säännös voi käytännössä johtaa hankaliin tilanteisiin. Osakaslainan takaisinmaksuvelvollisuus ei tietenkään pääty viiteen vuoteen, vaan laina on maksettava takaisin kokonaisuudessaan tämän jälkeenkin. Koska tuolloin ei kuitenkaan saa takaisinmaksusta enää hyväkseen vähennystä, on lopputuloksena se, että osakas joutuu maksamaan lainasta ensin veron ja myöhemmin kuitenkin koko pääoman takaisin.
Toinen ongelma syntyy siitä, että takaisinmaksu on vähennettävissä ainoastaan pääomatuloista ja saattaa olla, ettei osakkaalla ole riittävästi pääomatuloja vähennyksen tekemiseksi, vaikka hän pystyisikin maksamaan lainan takaisin viidessä vuodessa. Jos pääomatuloista tehtävät vähennykset ovat suuremmat kuin pääomatulot, syntyy pääomatulolajin alijäämä, jonka perusteella saa verotuksessa alijäämähyvityksen ansiotuloista menevistä veroista.
Osakaslaina voidaan kuitenkin katsoa peitellyksi osingoksi, jos on selvää, ettei osakaslainaa ole ollut tarkoitus maksaa takaisin alun perinkään. Takaisinmaksutarkoituksen voidaan katsoa puuttuvan, jos lainansaaja on ollut maksukyvytön lainan myöntämishetkellä tai jos saatu laina on ollut liian suuri lainansaajan maksukykyyn nähden.
Osakaslainan vaikutus nettovarallisuuteen ja osingonjakoon
Eräs osakaslainojen kohdalla erityisesti huomioitava seikka on, että osakaslaina vähennetään kyseisen osakkaan nettovarallisuudesta pienentäen osakkaan verohuojennetun osingon määrää. Osakaslaina vähennetään nettovarallisuudesta silloinkin, kun laina on jo verotettu osakkaan pääomatulona. Huomioitavaa on se, että laina vähennetään ensisijaisesti lainanottajan nettovarallisuudesta ja sen ylittävältä osalta perheenjäsenten nettovarallisuudesta osakeomistuksien suhteessa. Vähennys tapahtuu, jos 10 prosentin omistusosuus- tai äänimäärävaatimus täyttyy sen tilikauden lopussa, jonka nettovarallisuuteen laskenta perustuu.
Osakaslainan korko
Pääomatulona verotettavasta osakaslainasta ei verotuksen näkökulmasta tarvitse periä korkoa. Osakaslainasta tulee periä korko silloin, kun osakaslaina nostetaan ja maksetaan takaisin saman verovuoden aikana ja silloin, kun osakeomistus osakkeista on yksin tai yhdessä perheenjäsenten kanssa alle 10 prosenttia.
Osakeyhtiöoikeuden näkökulma
Osakeyhtiön tulee kohdella tasapuolisesti kaikkia osakkeenomistajiaan. Silloin kun osakkeenomistajia on useita, osakaslainojen antaminen jo sinänsä ja erityisesti niiden ehdot saattavat toteuttaa poikkeaman yhdenvertaisuudesta. Myöhempien riitojen välttämiseksi osakaslainoista ja niiden ehdoista on suositeltavaa päättää yksimielisesti yhtiökokouksessa (tai pidättäytyä kokonaan osakaslainoista). Johtuen osakeyhtiölaista tulevista määräyksistä, kuten osakkeenomistajien tasavertainen kohtelu ja voitontavoittelu, on osakaslainasta tarpeen käytännössä usein myös periä korko.
Osakaslaina johtaa helposti kierteeseen
Osakaslainan takaisinmaksaminen vaatii todennäköisesti suurempaa palkkaa tai osinkotuloa. Osakas voi joutua nostamaan myös lisää osakaslainaa selvitäkseen veroista. Tämän kierteen välttämiseksi sekä kaikkien edellä kerrottujen osakaslainasta mahdollisesti aiheutuvien hankaluuksien vuoksi onkin suositeltavaa, että osakaslainoja pyrittäisiin kaikin keinoin välttämään tai mahdollisesti nostetut lainat maksettaisiin ainakin takaisin aina ennen vuoden vaihdetta.
Minna Markkula
Lakimies, VT
010 3372 040