Talouden ja johtamisen akselilla
Näkemyksiä ja kokemuksia taloudesta, verotuksesta sekä johtamisesta

Palaa blogiin

Lomalle lomps! Palkkahallinnon asiantuntijan vinkit hallittuun lomailuun

Palkkahallinnon asiantuntijan vinkit hallittuun lomailuun

Palkanlaskennassa on kiireinen huhtikuu takana. Olemme laskeneet asiakasyritystemme työntekijöille lomanmääräytymisvuodelta 1.4.2014 – 31.3.2015 työssäolopäiviä ja ansaittuja euroja, jotta olemme saaneet selville työntekijöiden ansaitut lomapäivät ja -palkat. Nämä asiat on selvitettävä hyvissä ajoin ennen uuden lomakauden alkua. Lomakausi pyörähti käyntiin 2.5.2015 ja se päättyy 30.9.2015. Tälle aikavälille tulee sijoittaa lomista 24 arkipäivää, eli kansankielellä kesäloma. Työntekijän aloitteesta ja työnantajan suostumuksella loma voidaan myös sijoittaa varsinaisen lomakauden ulkopuolelle.

Usein meiltä palkanlaskennasta kysytään, mikä päivä on lomapäivä. Vuosilomapäivät ovat arkipäiviä ja arkipäiviä ovat kaikki muut päivät paitsi sunnuntait, kirkolliset juhlapäivät, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, juhannusaatto, pääsiäislauantai ja vapunpäivä. Lomakauteen sijoittuvan juhannusviikon lomapäivistä saamme palkanlaskentaan vuosittain kysymyksen: kuinka monta lomapäivää juhannusviikolta kuluu? Vastaus on neljä: juhannusaatto ja juhannuspäivä eivät kuluta lomapäiviä.

Ja mikä on lauantaisääntö? Tällaista sääntöä vuosilomalaki ei tunne eikä lomaan siis tarvitse sisältyä sovittua määrää lauantaipäiviä. Työnantajan tulee siis itse huolehtia, että loma-aikaan on käytettävä tietty määrä lauantaipäiviä. Kesälomaan voi edellyttää sisällytettävän neljä lauantaita, vaikka loma pidettäisiin pienissä osissa ja vastaavasti talvilomaan yhden lauantain. Myös lomien sijoittelussa tulisi noudattaa tasapuolisuutta. Erityisesti juhannuksen ja pääsiäisen yhteyteen sijoittuvissa lomissa tulisi huomioida, että arkipyhien tuomat ”ylimääräiset vapaapäivät” jakautuisivat reilusti työntekijöiden kesken.

Haluaisin vielä muistuttaa lokakuussa 2013 voimaan tulleesta vuosilomalain muutoksesta. Lokakuun 2013 alusta alkaen työntekijällä on oikeus siirtää vuosilomaa ensimmäisestä sairauspäivästä lähtien, jos hän on vuosilomansa alkaessa tai sen aikana työkyvytön sairauden, tapaturman tai synnytyksen vuoksi. Tällaisessa tapauksessa yrityksen tulee saada viivytyksettä työntekijältä pyyntö loman siirtämisestä sekä luotettava selvitys työkyvyttömyydestä.

Oikeus siirtää lomaa koskee vain työkyvyttömyysajalle sattuneita lomapäiviä. Jos työntekijä on työkyvytön vain osan lomastaan, hän jatkaa lomaansa alkuperäisen suunnitelman mukaisesti ja pitämättä jääneet lomapäivät määrätään pidettäviksi myöhemmin. Työantajan on syytä laatia työntekijöille selkeät ohjeet siitä, miten loman yhteyteen osuvista sairauslomista tulee ilmoittaa ja minkälainen selvitys niistä vaaditaan, jotta epäselvyyksien aiheuttamilta riidoilta vältytään. Ellei ohjeita ole, olemme valmiita auttamaan.

Aurinkoisia lomapäiviä ja lämpöä lomakaudelle 2.5.-30.9.2015!

PHT Mirjami Tervo vastaa TietoAkselissa laajoista palkkahallinnon ulkoistuksista.