Kivikko uhkaa, kestääkö kassasi?
Viimeiset kolme vuotta ovat tuoneet mukanaan isoja muutoksia, joita on ollut enemmän tai vähemmän vaikeaa ennakoida. Päällimmäiset arvaattekin: COVID-19 ja Ukrainan sota sekä niiden aiheuttamat shokit yritystoiminnassa ja markkinoilla. Edellä mainittujen takia – ja lisäksi erinäisistä muista tekijöistä johtuen – kasvava inflaatio ja yritys hillitä sitä ohjauskorkoa nostamalla antavat yrityksen johdolle painetta tarkastella kassan kestävyyttä ja viettää unettomia öitä.
Miten kassan riittävyys turvataan nyt ja tulevaisuudessa?
Kysymys on melko yksiselitteinen, mutta vastaus siihen on haastava, moniulotteinen eikä missään nimessä tyhjentävä. Pyrin tässä kirjoituksessani tuomaan kysymykseen vastauksia, tai ainakin herättämään ajatuksia, maksuvalmiuden ylläpidon ja parantamisen sekä kassanhallinnan näkökulmasta.
Ennen hyppäämistä syvään päähän muutama sananen ylätasolla kassanhallinnasta. Kassanhallinta on kassan (eli rahojen) kontrollointia, kassavirran suunnittelemista ja ennustamista. Jotta kassanhallintaa voidaan tehdä onnistuneesti, on tunnettava läpikotaisin oma liiketoiminta:
- Mitkä ovat liiketoimintaan ja yhtiöön kohdistuvat riskit?
- Miten liiketoiminnan prosessi toimii?
- Mikä on yhtiön kustannusrakenne?
- Mikä on yhtiön vakavaraisuuden tilanne ja mitä kohti sitä halutaan kehittää?
- Mikä on liiketoiminnan syklisyys?
- Mikä on liiketoiminnan kassavirta ja mihin suuntaan se on kehittymässä?
- Mikä on markkinoiden tilanne?
Kysymykset eivät lopu tähän, vaan kysymyksiä latomalla pyrin esittämään argumentin ja nostamaan esille tärkeän pointin: Mitä paremmin tunnet liiketoimintasi ja yhtiösi, sitä paremmin ja tarkemmin pystyt asettamaan tavoitteita ja suunnittelemaan sekä kontrolloimaan toimintaasi siten, että tavoitteet saavutetaan. Kassankin näkökulmasta.
Maksuvalmiuden ylläpidosta ja parantamisesta
Maksuvalmiutesi tila nyt ja tulevaisuudessa vastaa hyvin otsikon kysymykseen kestääkö kassasi. Turbulenttien aikojen ollessa horisontissa – tai vaikkapa yhtiön ollessa vahvassa kasvussa – on tärkeä arvioida ja sisäistää yrityksen tämänhetkinen kyky selviytyä lyhytaikaisista velvoitteistaan sekä hahmottaa myös mahdollista tulevaisuuden maksuvalmiutta. Lisäksi omien ajatusten pankkiholvissa on välttämätöntä olla perusymmärrys siitä, mitkä ovat ne keinot, joilla yrityksen kykyä selviytyä jokapäiväisistä velvoitteistaan voidaan parantaa.
Maksuvalmiudesta kirjoitan toisessa blogikirjoituksessani, mutta avaan silti hieman maksuvalmiutta muutaman tunnusluvun avulla. Maksuvalmiutta mitataan usein suhteuttamalla yhtiön lyhytaikaiset helposti likvidoitavissa olevat varat lyhyellä aikavälillä erääntyviin velkoihin. Quick ratio ja current ratio ovat tunnetuimmat tunnusluvut mittaamaan likvidin riittävyyttä kyseisellä mittaushetkellä. Näitä kahta tunnuslukua ja niiden trendejä tarkastelemalla saat tietoa yhtiösi kyvystä selviytyä erääntyvistä velvoitteista lähitulevaisuudessa ja siitä, mihin suuntaan yhtiösi maksukyky on mahdollisesti kehittymässä.
Kassavirta – koko yhtiön olemassaolon mahdollistaja
Tulevan ennustaminen on erittäin, hirvittävän ja kamalan vaikeaa. Viisas ihminen totesi aikanaan ennustajia olevan kahdenlaisia: niitä, jotka eivät tiedä tulevaisuudesta mitään ja niitä, jotka eivät tiedä, että eivät tiedä tulevaisuudesta mitään. Kuitenkin ennusteiden ja skenaarioiden laatimisesta on äärimmäisen paljon hyötyä taloudenjohtamisen näkökulmasta; se luo yhtiön talouteen tavoitteellisuutta, suunnitelmallisuutta ja kontrollia. Älä siis niele älykköjen siteerauksia ennustamisesta pureskelematta.
Hypätäänpä aiheeseen. Kassanhallinnan näkökulmasta ennusteiden tekeminen on ensisijaisen tärkeää karikon välttämisen näkövinkkelistä. Kassavirtaennusteen tekeminen pakottaa yhtiön johdon integroimaan tulosennusteen tai -budjetin kassavirtamuotoon. Sen avulla pystytään osoittamaan miten rahat riittävät, jos ennusteeseen tai budjettiin päästään. Kassavirtaennuste havainnollistaa myös päätöksentekijöille, mitä tulospuolen toimenpiteitä tekemällä tapahtuu kassavirrassa tulevaisuudessa. Teenkö investoinnin, josta saan positiivista tulovirtaa vuoden kuluttua, mutta ulkopuolisen rahoituksen maksuehdot sanelevat lyhennysten alkavan per heti? Kuinka paljon kassavirtaa syö uuden työntekijän palkkaaminen, ennen kuin hän alkaa tuottamaan yhtiölle positiivista kassavirtaa? Kuinka paljon myynnin volyymin pitää nousta tulevaisuudessa vakioidulla hinnalla, jotta kassavirta saadaan käännettyä positiiviseksi? Nämä ovat pieni osa monista kysymyksistä, joihin kassavirtaennusteiden laatiminen pyrkii vastaamaan tai ainakin antamaan suuntaa sille, mitä voisi tapahtua.
Kassavirta liittyy kaikkeen yhtiön toimintaan. Se on koko yhtiön olemassaolon mahdollistaja. Yhtiö ei voi toimia loputtomiin siten, että liiketoiminnan kassavirta on negatiivinen. Jossain vaiheessa rahoittajakin sulkee rahahanansa. Siksi kassavirtaa on suunniteltava, kontrolloitava ja ainakin yritettävä ennustaa. Lue lisää kassavirran tärkeydestä aiemmin kirjoittamastani blogiteksistä.
Muutama sananen vakavaraisuudesta
Kassan kestävyyden osalta on yllä käyty maksuvalmiutta sekä kassavirtaennusteen tuomia kassanhallinnan etuja. Olisi kuitenkin väärin olla kirjoittamatta hieman yhtiön vakavaraisuudesta tässä kontekstissa. Vakavaraisuuden oppikirjamääritelmä on ”yrityksen mahdollisuuksista selviytyä taloudellisista velvoitteistaan pitkällä aikavälillä”. Käytännössä vakavaraisuus kertoo yhtiön rahoitusrakenteesta, tappiosietokyvystä ja mahdollisuudesta lisävelanottoon.
Vakavaraisuus linkittyy yrityksen kykyyn selviytyä karikoista ja mahdollisesta kassakriisistä monellakin tapaa. Vakavaraisen yhtiön mahdollisuudet saada huokeaan hintaan ulkopuolista rahoitusta kassakriisin välttämiseksi ovat huomattavasti korkeammat kuin yhtiöllä, jolla vakavaraisuus on heikko ja rahoitusrakenne velkapainotteinen. Omavarainen yhtiö pystyy myös reagoimaan markkinoilta ja asiakkailta tuleviin muutospaineisiin nopeammin, joka pitkällä aikavälillä parantaa kassavirran kehitystä, joka taas pienentää kassakriisin todennäköisyyttä.
Rahoitusrakenteen suunnitteleminen on siis pitkällä aikavälillä merkittävää kassan kannalta. Tässä pitää tosin mainita, että vakavaraisuus ja oman pääoman versus vieraan pääoman käyttö on hyvinkin toimialakohtaista, sekä riippuu paljolti omistajien tavoitetilasta. Kassan näkökulmasta uskallan tosin väittää, että yhtiöt, joiden oma pääoma on vahva, kykenevät ison muutoksen tai kriisin tullen selviytymään lyhyenkin aikavälin velvoitteistaan paremmin kuin raskaasti ulkopuolelta rahoitettu yhtiö.
Blogin kirjoittaja Joakim Schrey toimii TietoAkselilla Financial Advisorina.
Herättikö blogiteksti kysymyksiä? Ota yhteyttä TietoAkselin asiantuntijoihin, autamme mielellämme talouden johtamiseen liittyvissä haasteissa! Voit myös tutustua sivuillamme talousjohtamisen kattaviin palveluihimme.