Uutiset

Palaa uutisiin

Tilitoimistoala uuden edessä

Tilitoimisto ei ole enää entisensä, ainakaan kauan. Alalla käy huju kun yritykset siirtävät taloushallintonsa digiaikaan. Tilitoimistolla on digitalisaation edistäjänä tärkeä rooli. Uudet sähköiset työkalut ja palvelut kuitenkin vaativat alan ammattilaisilta muutakin kuin kykyä käyttää tietojärjestelmiä.

– Ei kyse ole teknologiasta vaan ihmisistä. Teknologia ei ratkaise organisaation muutoskykyä. Tärkeintä ihmisten johtaminen ja organisaatioiden itsensä ja palvelunsa muotoileminen kilpailukykyisiksi, sanoi Kauppakamarin Digitaalinen polku –ohjelman vetäjä Heikki Halme TietoAkselin seminaarissa Jyväskylässä.

Digitaalisesta liiketoiminnan ja uusien työelämätaitojen puolesta puhunut Halme oli mukana myös seminaarin paneelikeskustelussa. Sen osanottajat olivat yksimielisiä vanhassa pitäytyvien tilitoimistojen hiipumisesta jo lähivuosina. Meneillään olevassa murroksessa kehittämistä riittää silti aktiivisilla uudistajillakin.

– Palveluja on kehitettävä jatkuvasti vastaamaan entistä paremmin asiakkaiden tarpeisiin, Halme muistutti.

– Nyt palvelukonsepti elää ehkä kolme vuotta, minkä jälkeen on tarjottava jo jotakin uutta. Palvelumuotoilun rooli on jatkossa yhä tärkeämpi. Lisäksi yrityksissä tarvitaan uudenlaista johtamista ja yhteistyötaitoja.

Tilitoimistojen ja ohjelmistotalojen yhteistyöllä tuottavuusloikka

ValueFramen tuotepäällikkö Janne Fredman ehdotti pienten ja keskisuurten yritysten digitalisointia ja todellista tuottavuusloikkaa tilitoimistojen ja ohjelmistoyritysten yhteistyöllä.

– Tilitoimistot tuntevat hyvin asiakasyrityksensä ja ovat parhaita tahoja jalkauttamaan ohjelmistoja pienyrityksiin, Fredman sanoi.

Palvelujohtaja Tanja Kaisaniemi nopeasti kasvavasta ohjelmistoyritys Procountorista muistutti, ettei digitaalisessa taloushallinnossa ole kyse vain yksittäisistä toiminnoista, vaan kokonaisuudesta, joka mahdollistaa entistä paremman palvelun. Ajantasaisesta tiedostahyötyvät niin yritys kuin tilitoimistokin.

– Vielä kun ohjelmisto pystyisi ennakoimaan ja katsomaan tulevaisuuteen. Yrittäjällä voi olla korvien välissä tietoa seuraavan vuoden sopimuksista ja tilauksista, mutta sitä tietoa ei saa taloushallinnon järjestelmistä, Kaisaniemi puntaroi.

Uudet palvelut nähtävä mahdollisuutena

Toimitusjohtaja Mikko Akselinin vetämässä paneelissa kokemuksia digitaalisen taloushallinnon haasteista ja mahdollisuuksista pohtivat myös yrittäjä Aki Teiskonen, Atemark Oy, sekä KHT Arto Saarinen DHS Oy Audit Partnersista.

– Tilintarkastajat hyötyvät digitaalisuudesta, kun aineistot ovat heti käytettävissä ja havainnot saman tien dokumentoitavissa. Voidaan aiempaa paremmin keskittyä olennaiseen, kun rutiinityö vähenee. Tosin dokumentointivelvoitteet ovat kasvaneet, Saarinen huomautti.

Heikki Halme moitti tilitoimistoja liian samankaltaisiksi ja yllytti niitä kysymään asiakkailta, mitä tarvitaan, ja jatkojalostamaan sitten tietoa palveluiksi.

Uudistusmieltä perättiin myös yrityksiltä.

– Meidän yrittäjien pitäisi nähdä uudet palvelut mahdollisuutena eikä vain jonakin, joka maksaa taas enemmän, Aki Teiskonen totesi.