Uutiset

Palaa uutisiin

TietoAkselin tiedote 1/2014: Verotuksen muutokset 2014

Yritys- ja osinkoverotukseen tuli vuoden 2014 alusta useita muutoksia. Seuraavassa näistä veromuutoksista keskeisimmät ja lisäksi eräitä muita vuoden alussa voimaan astuneita muutoksia, jotka on tärkeää tietää.

Yhteisövero 20 %

Yhteisövero aleni 20 prosenttiin ja sitä sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2014 toimitettavassa verotuksessa. Vuodelta 2013 osakeyhtiöt maksavat veroa vielä 24,5 prosentin mukaan.

Osinkoverotus uudistui

Osinko verotetaan yksityishenkilöllä aiempaan tapaan pääoma- ja ansiotulona, mutta tuottoprosentti alenee prosenttiyksiköllä. Osingon pääomatulo-osuus lasketaan vuodesta 2014 lähtien kahdeksan prosentin mukaan (8%) osakkeiden yhteenlasketusta matemaattisesta arvosta.

Julkisesti noteeraamattomasta osakeyhtiöstä 1.1.2014 tai sen jälkeen nostettavissa oleva osinko on yksityishenkilön veronalaista tuloa seuraavasti:

Esim. Yhtiön osakkeiden yhteenlaskettu matemaattinen arvo on 100 000 euroa. Osakkeenomistajan saama osinko on 10 000 euroa. Pääomatulona verotetaan 8 000 euroa ja siitä veronalaista on 2 000 euroa (8 000 * 0,25). Loppuosa osingosta eli 2 000 euroa verotetaan ansiotulona, josta veronalaista on 1 500 euroa (2 000 * 0,75).

Verotus kiristyi vanhojen voittojen osalta

Uudistus siirsi verotuksen painopistettä yhtiöltä osakkaan verotukseen, mutta kokonaisverorasitus ei kiristynyt merkittävästi tällä erää. Mikäli yhtiö on aiemmin pystynyt jakamaan osakkeenomistajalle ns. verovapaata pääomatulo-osinkoa (enintään 60 000 euroa vuodessa), voittoon on kohdistunut 24,5 prosentin suuruinen vero. Uudessa järjestelmässä voitosta on maksettava veroa 26 prosenttia, kun otetaan huomioon yhtiön ja osakkeenomistajan maksamat verot. Kyse on siis 1,5 prosenttiyksikön muutoksesta.

Uuteen järjestelmään ei kuitenkaan siirrytä puhtaalta pöydältä ja vanhojen voittojen osalta verotus käytännössä kiristyy. Osakeyhtiö on maksanut voitoistaan korkeampaa yhteisöveroa ja osakkeenomistaja maksaa 1.1.2014 ja sen jälkeen nostettavissa olevista osingoista vielä myös osinkoveron. Kokonaisverorasitus kipuaa noin 30 prosentin tuntumaan, kun se aiemmin pääomatulo-osinkojen osalta on ollut 24,5 prosenttia.

Huomionarvoista on, että osinkoverotukseen tuli uusi huojennusalue 60 000 – 150 000 euron pääomatulo-osingoille. Aiemmin veronalainen osuus oli 70 prosenttia, nyt 25 prosenttia. Ero on merkittävä. Yli 150 000 euron pääomatulo-osinkojen osalta veronalainen osuus nousee jo 85 prosenttiin.

Pääomatulovero kiristyi tulorajan alenemisen myötä

Osingoista ja muista pääomatuloista maksetaan veroa 30 prosenttia 40 000 euroon saakka ja tulorajan ylittävästä osasta 32 prosenttia. Uutta tulorajaa sovelletaan vuoden 2014 verotuksesta lähtien. Korkeamman 32 prosentin pääomatuloveron soveltamisraja on 10 000 euroa alempana kuin vuoden 2013 verotuksessa.

SVOP-palautus osinkoverolle

Varojen jakoa sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta (SVOP-rahasto) ryhdytään verottamaan osinkotulona, mikäli osakkeenomistajan tekemästä sijoituksesta on kulunut yli kymmenen vuotta. Jos sijoituksesta on alle kymmenen vuotta, palautukseen sovelletaan myyntivoiton verosääntöjä. Palautuksen määrä vähennetään tällöin osakkeiden hankintamenosta.

Rahastopalautus pitää maksaa sijoituksen tehneelle henkilölle, jotta palautukseen sovelletaan myyntivoiton verosääntöjä. Muun muassa omistajanvaihdoksesta saattaa seurata, että palautus verotetaan osinkotulona ilman kymmenen vuoden suoja-aikaa.

Yritykset voivat aiemmin verosäännöin palauttaa osakkeenomistajien tekemiä rahasijoituksia vielä vuosien 2014 ja 2015 aikana, mikäli sijoitus on tehty ennen 1.1.2014.

Yrityksen saamien osinkojen verosääntöihin muutoksia

Julkisesti noteeratusta osakeyhtiöstä saadusta osingosta 85 prosenttia on veronalaista tuloa, kun osake kuuluu toiminimiyrittäjän yritysvarallisuuteen ja osinko lasketaan yritystuloksi. Jos osingon jakaja on julkisesti noteeraamaton osakeyhtiö veronalaista tuloa tällaisesta osingosta on 75 prosenttia.

Osakeyhtiön välisissä osingoissa on edelleen pääsääntö, että ne ovat verovapaita. Osinko on aiemmasta poiketen kokonaan veronalaista tuloa, jos julkisesti noteeraamaton yhtiö saa osinkoa julkisesti noteeratulta yhtiöltä ja omistusosuus on alle kymmenen prosenttia.

Edustusmenot jäävät vähentämättä tuloverotuksessakin

Edustusmenot eivät ole vähennyskelpoisia yrityksen tuloverotuksessa vuodesta 2014 lähtien. Mikäli tilikausi poikkeaa kalenterivuodesta, yritys menettää edustusmenojen vähennysoikeuden myös ajalta ennen 1.1.2014. Jos tilikausi on esim. 1.2.2013 – 31.1.2014, yritys menettää edustusmenojen vähennysoikeuden vuoden 2013 puolellakin tapahtuneen edustuksen osalta.

Edustusmenot ovat vähennyskelvottomia sekä tulo- että arvonlisäverotuksessa. Sen vuoksi rajanveto edustuksen ja esim. myynti- ja markkinointimenojen välillä on entistä tärkeämpää.

Eräiden veronhuojennusten käyttöaika lyheni

Ns. tuotannollisten investointien korotettujen poistojen tekoaika lyheni vuodella. Korotetut poistot voi tehdä vuosilta 2013 – 2014, mutta ei enää vuodelta 2015. Myös tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisävähennyksen tekoaika lyheni vuodella. Osakeyhtiöllä ja osuuskunnalla on oikeus tehdä elinkeinotoiminnan tulostaan työntekijöilleen maksamiinsa tutkimus- ja kehittämistoiminnan palkkoihin perustuva lisävähennys vain vuosilta 2013 – 2014.

Koulutussuunnitelma ja vähennys

Työantaja voi tehdä koulutusajalta maksettujen palkkojen perusteella lisävähennyksen yritystulosta vuoden 2014 verotuksesta lähtien. Vähennysoikeus on vain niillä työnantajilla, jotka ovat laatineet koulutussuunnitelman.

Koulutussuunnitelmasta on säädetty yhteistoiminnasta yrityksissä annetussa laissa sekä taloudellisesti tuetusta ammatillisen  osaamisen kehittämisestä annetussa laissa, jos yritykseen ei sovelleta YT-lakia. Koulutusvähennyksen saa enintään kolmelta päivältä työntekijää kohden.

Lisävähennys on 50 % yrityksen työntekijöiden keskimääräisestä päiväpalkasta kerrottuna koulutusvähennykseen oikeuttavien koulutuspäivien määrällä. Keskimääräinen päiväpalkka lasketaan työantajan työttömyysvakuutusmaksun perusteena olevasta verovuoden palkkasummasta. Lisävähennystä ei saa osakeyhtiön YEL-vakuutettavan osakkeenomistajan eikä henkilöyhtiön vastuunalaisen yhtiömiehen koulutusajan palkoista.

TyEL-vakuutuksesta YEL-vakuutukseen

Vuoden 2011 alusta lähtien osakeyhtiössä johtavassa asemassa työskentelevä henkilö on kuulunut YEL-vakuutuksen piiriin, jos hän omistaa yksin yli 30 prosenttia (aikaisemmin yli 50 prosenttia) tai yhdessä perheenjäsentensä kanssa yli 50 prosenttia yhtiön osakkeista. Siirtymäsäännöksen vuoksi henkilöllä oli oikeus pysyä TyEL-vakuutuksen piirissä vuoden 2013 loppuun saakka. Tämän jälkeen heidän on otettava YEL-vakuutus.

Kuitintarjoamisvelvollisuus

Asiakkaalle on ryhdyttävä tarjoamaan kuittia 1.1.2014 alkaen käteis- ja korttimaksusta. Käteismaksuun rinnastuu maksu esimerkiksi liikunta- tai lounasseteleillä. Kuitintarjoamisvelvollisuuden ulkopuolelle on rajattu maatalouden harjoittajien myynti ja automaatti-, veikkaus-, rahapeli- sekä muut arpajaislainsäädännössä tarkoitetut tuotot sekä markkina- ja torikauppa ulkotiloissa, lukuun ottamatta alkoholijuomien anniskelua tai vähittäismyyntiä.

Kuitille ei ole asetettu erityisiä muotovaatimuksia ja se voi olla esim. maksukorttipäätteen tulosta, mikäli siinä on laissa edellytetyt kuittitiedot. Kuittiin pitää merkitä:

  • yrityksen tai Tmi-yrittäjän nimi, yhteystiedot ja y-tunnus
  • kuitin antamispäivä
  • kuitin tunnistenumero tai muu yksilöivä tieto
  • myytyjen tavaroiden määrä ja laji sekä palveluiden laji
  • tavaroista tai palveluista suoritettu maksu-ja suoritettavan arvonlisäveron määrä verokannoittain taikka arvonlisäveron peruste verokannoittain.

Vaadittavat tiedot täyttävät arvonlisäverolain ns. kevennetyt laskumerkintävaatimukset. Arvonlisäverovelvollisten yritysten välisessä kaupassa nämä merkinnät eivät riitä, jos kuitin loppusumma ylittää 400 euroa. Muun muassa kioski, vähittäiskauppa, suutari, kampaamo, ravintolat ja taksit voivat kuitenkin käyttää näitä kevennettyjä merkintöjä vaikka loppusumma ylittäisikin 400 euroa arvonlisäverollisten yritysten välisessä käteiskaupassa.

Annamme mielellämme lisätietoa asiasta. Ota tarvittaessa yhteyttä osoitteeseen kirjanpito@tietoakseli.fi .

Lähde: Taloushallintoliitto
www.taloushallintoliitto.fi